Paranna kotisi turvallisuutta hälytysjärjestelmällä

Tämän päivän hälytysjärjestelmät eivät ole vain palo- ja häkävaroittimia tai tallentavia valvontakameroita, vaan näkeviä, kuulevia, tuntevia ja puhuvia kokonaisuuksia, joiden ansiosta apu saadaan nopeasti paikalle tiukan paikan tullen. Hälytysjärjestelmä saattaa lähettää reaaliaikaista kuvaa hälytyskeskukseen, missä istuu hälytyskeskuspäivystäjä 24/7 kuvaa tarkkailemassa ja erilaisten ilmaisimien lähettämiin varoitussignaaleihin reagoimassa. 

Turvallinen koti

Hälytysjärjestelmä ei enää ole mikään rikkaiden juttu, vaan erilaisilla valvontakamera- ja rikosilmaisinjärjestelmillä suojataan ihan tavalliset kerros-, rivi- ja omakotitalot, kesämökit mukaan lukien. Postilaatikkorivistöjä katsellessa huomaa, että yhä useampaan on ilmaantunut hälytysjärjestelmästä kertova tarra. Vaikka Suomi koetaan turvalliseksi maaksi, tapahtuu täälläkin asuntomurtoja. Tämän takia on ollut jo pitkään tapana, että pyydetään naapuria noutamaan postit pois postilaatikosta – viikon, parin postit postilaatikossa paljastaisivat heti, ettei kukaan ole kotona. Varkaat ovatkin keksineet muita tapoja tyhjillään olevien asuntojen bongaamiseksi. Kerrotaan, että lentokenttien pysäköintialueilla kuljetaan keräämässä rekisterinumeroita. Rekisterinumeron perusteella saadaan tietää, kuka auton omistaa ja missä hänen nyt kaikesta päätelleen tyhjillään oleva asuntonsa sijaitsee. Ihmisiä on myös varoitettu jakamasta sosiaalisessa mediassa koko perheen lomaa koskevia päivityksiä, koska tieto talon asukkaiden poissaolosta voi kantautua vääriin käsiin. 

Terve maalaisjärki ja varovaisuus kantaa pitkälle, mutta nykyaikainen hälytysjärjestelmä suojaa monilta muiltakin vaaroilta kuin asuntomurroilta. Hälytysjärjestelmä lähettää hälytyksen hälytyskeskukseen myös mahdollisesta vesivahingosta tai tulipalosta, siksi sopiva hälytysjärjestelmä kotiisi on hyvä idea. Omakotitalon vesivahinko jäisi naapureilta kokonaan huomaamatta, ja tulipalokin havaittaisiin luultavasti vasta siinä vaiheessa, kun liekit jo löisivät korkealle. Moni omakotitaloasuja ottaakin hälytysjärjestelmän sen tarjoaman kattavan ja monipuolisen avun takia, ei pelkästään suojatakseen yksityisyyttään ja omaisuuttaan.

Hälytysjärjestelmä tuo mielenrauhaa

Hälytysjärjestelmä tuo mielenrauhaa

Pelkkä tietoisuus siitä, että asunnossa on laadukas ja nykyaikainen hälytysjärjestelmä, riittää tuomaan mielenrauhaa. Kestipä kesälomareissu sitten viikonlopun yli tai koko kuukauden, on tyynnyttävää tietää, että joku vahtii asuntoa murtovarkaiden, vesivahinkojen ja tulipalojen varalta. Kaikki varmasti tietävät sen tunteen, kun yht’äkkiä tulee mieleen, että jäikö hella päälle? Entä kahvinkeitin; varmistiko kukaan, että kaikki töpselit ovat poissa seinästä? No entä pyykinpesukone; ehkä vesihana jäi auki? Laitoinko ulko-oven lukkoon? Tällaiset asiat stressaavat, ahdistavat ja voivat aiheuttaa jopa unettomia öitä. Asiaa ei pääse tarkastamaan, jos välimatkaa on satoja tai tuhansia kilometrejä. Tietoisuus siitä, että joku vahtii kodin turvallisuutta, saa unohtamaan nämä huolet ja nauttimaan lomasta. Kameravalvonnasta ja rikosilmaisinjärjestelmästä kannattaa kertoa näkyvillä paikoilla olevilla tarroilla ja kylteillä. Ne pitävät useimmat varkaat poissa tontilta.

Hälytysjärjestelmä on tarpeen myös lyhytaikaisempien poissaolojen aikana, tai yöllä nukkuessa. Työpäivän pituus työmatkoineen on monella suomalaisella 9–10 tuntia. Lasten koulupäivät ovat paljon lyhyempiä. Pitkää päivää tekevä vanhempi voi luottaa siihen, että lapsi saa tarvittaessa yhteyden hälytyskeskukseen ja sieltä tarvitsemaansa apua. Hälytysjärjestelmissä on usein hätäpainike, mitä painamalla lapsi (tai aikuinen) saa puheyhteyden hälytyskeskukseen. Napin painamisen opettaminen lapselle on paljon helpompaa kuin opastaa soittamaan 112:een, mutta se ei tarkoita, etteikö lasta tulisi opettaa soittamaan yleiseen hätänumeroon – kaikissa seinissä ei ole SOS-nappia.

Hälytysjärjestelmässä on lukuisia eri toimintoja

Astianpesukoneen vesihana

Kaikki tietävät, että sähkölaitteet pitää sammuttaa ennen kotoa poistumista, ja ettei esimerkiksi astianpesukoneen vesihana saa jäädä päälle. Vahinkoja kuitenkin sattuu, ja jos kotoa on lähtenyt kiireellä, ei ehkä edes muista, tekikö tarvittavat varotoimenpiteet. Hälytysjärjestelmä on onneksi aina valppaana vahinkojen varalta. Hälytyskeskus saa tiedon mahdollisesti alkunsa saaneesta tulipalosta hälytysjärjestelmän paloilmaisimien avulla. Palokunta on paikalla hyvissä ajoin, eikä käryävä kahvinkeitin tai vastaava ehdi aiheuttaa pahoja vahinkoja. Vesi- ja vuotovahdit taas antavat tiedon vuotavasta astianpesukoneesta tai päälle jääneestä hanasta hyvissä ajoin. Nykyaikaisen hälytysjärjestelmän rikosilmaisimien ovi- ja ikkunavahti tekee hälytyksen havaitessaan murtoyrityksen, ja hälytyskeskus saa tiedon murrosta jo ennen, kuin ovi tai ikkuna on saatu auki.

Hälytysjärjestelmiin liittyviä ennakkoluuloja ovat vahinkohälytykset ja salakatselun vaara. Hälytysjärjestelmä voi olla päällä, vaikka kotona olisi kissoja ja koiria; niiden ei pitäisi aiheuttaa vahinkohälytyksiä. Niin sanotun älylukon avulla siivooja, putkimies, sähkömies tai koiran ulkoiluttaja pääsee sisään ilman hälytyksen laukeamista. Tietoturvastakaan ei tarvitse olla huolissaan, jos hankkii valvontakamerat luotetulta ja tunnetulta yritykseltä. Tiedonsiirto tapahtuu salatulla yhteydellä, eivätkä kamerat tai muut hälytysjärjestelmien osat ole yhteydessä julkiseen verkkoon.