Miksi työmaaturvallisuus on erittäin tärkeää?

Turvallinen ja terveellinen työympäristö on suunniteltu turvalliseksi aina työmaakoppia myöten. Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttöön ja niiden turvallisuusohjeisiin, sekä heille opetetaan ergonomiset nostoasennot. Yllättävän paljon onnettomuuksia sattuu kompastumisten ja liukastumisten takia, siksi on tärkeää, että kaikki työntekijät sitoutuvat ylläpitämään siisteyttä ja järjestystä, eikä kukaan kiirehdi suotta, vaan liikkuu rauhallisesti. Kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen pitääkseen työmaan, tehtaan tai muun työympäristön mahdollisimman turvallisena, sattuu onnettomuuksia ja vahinkoja vähemmän. Työturvallisuus siis vähentää sairaspoissaoloja ja lisää omalta osaltaan työssä viihtymistä ja työssä jaksamista.

Työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Melu ja tärinä

Voimakas melu aiheuttaa kuulovaurioriskin, ja se onkin yleisin ammattitaudin aiheuttaja Suomessa.  Voimakasta melua syntyy esimerkiksi työkoneista. Melu vaikuttaa myös esimerkiksi sydämen lyöntitiheyteen, verenpaineeseen ja hengitystiheyteen. Työnantajan on tarjottava henkilökohtaisia kuulonsuojia sekä mahdollisuus kuulontutkimukseen, jos työpaikan melu ylittää raja-arvot. Lisäksi työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma, voidaanhan melualtistusta vähentää koneiden koteloinnilla tai esimerkiksi äänenvaimentimilla.

Haitallinen tärinä on työkalusta käteen siirtyvää tärinää tai esimerkiksi työkoneen istuimesta koko kehoon siirtyvää tärinää. Tyypillisiä tärinän aiheuttamia oireita ovat valkosormisuus, sormien puutuminen ja tunnottomuus, alaselkävaivat sekä puristusvoiman heikkeneminen. Tarvittaessa työnantajan on laadittava tärinäntorjuntaohjelma.

Kemikaaliturvallisuus

Kemikaaliturvallisuus

Kemikaaliturvallisuuden perustana voidaan pitää sitä, että työpaikalla tiedetään mitä kemikaaleja on käytössä, millaisia ominaisuuksia niillä on ja mitä vaaroja niiden käyttöön liittyy. Käytössä olevat vaaralliset kemikaalit pitää luetteloida ja myös kemikaalien käytössä syntyvän jätteen käsittely tulee ottaa huomioon työpaikalla. Henkilönsuojaimia kuten suojakäsineitä tai hengityksensuojaimia hankittaessa on varmistettava, että ne soveltuvat aiottuun käyttötarkoitukseen kyseisten kemikaalien kanssa. 

Lämpötilan vaikutus

21–25 astetta on miellyttävä työskentelylämpötila, mutta lämpöoloja arvioitaessa otetaan huomioon myös työn raskaus, vaatetus, ilman lämpötila, säteilylämpö ja ilman kosteus. Työilman lämpötila ei saisi ylittää +28 astetta, jos ulkoilman lämpötila on alle +25 – tai sitten työntekijöille on tarjottava ylimääräisiä taukoja. Kuumatyön raja on +28 astetta. Kuumatyön haittoja torjuntaan kuumien kappaleiden eristämisellä, työtilojen jäähdytyksellä ja henkilökohtaisilla suojavälineillä. Kylmähaittoja alkaa esiintyä alle 10 asteen lämpötiloissa – niiltä voidaan suojautua esimerkiksi kerrospukeutumisella.

Ilmastointi 

Ilmastoinnilla hallitaan työskentely-ympäristön ilman puhtautta, lämpötilaa ja kosteutta. Ilmastoinnin pitää toimia, onhan työturvallisuuslaissakin säädetty siitä, että työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja ilmanvaihdon tulee toimia riittävän tehokkáasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Koneet, laitteet ja työvälineet

Työantajan tulee huolehtia siitä, että koneet, laitteet ja muut työvälineiden ovat niitä koskevien vaatimusten mukaisia, kyseiseen työhön sopivia ja turvallisia. Esimerkiksi, vuoden 1994 jälkeen valmistetuissa koneissa tulee olla CE-merkintä. Työntekijöille tulee antaa riittävä perehdytys koneiden ja muiden työvälineiden käyttämisestä, jotta vahingoilta ja onnettomuuksilta voitaisiin välttyä. Raskaisiin nostoihin on hankittava apuvälineitä, kuten nostolaitteita. Sähköturvallisuutta ei pidä unohtaa. Viallinen sähkölaite voi aiheuttaa tulipalon, joten niin kotona kuin työpaikalla tulee käyttää vain ehjiä sähkölaitteita.

Fyysinen työkuormitus

Fyysinen kuormitus

Työtehtävät voivat olla fyysisesti erittäin kuormittavia, varsinkin jos niiden suorittamisessa tarvitaan lihasvoimaa, kehon hallintaa, nopeutta ja tarkkuutta. Työasennot, työliikkeet ja fyysisen voiman käyttö vaikuttavat siihen, kuinka kuormittavaa työ on. Liian raskas kuormitus on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Työn fyysiseen kuormittavuuteen voidaan vaikuttaa huolehtimalla työtilojen ja työprosessien hyvästä suunnittelusta ja siitä, että käytettävät työvälineet ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Työvälineiden tulisi esimerkiksi olla säädettävissä erikokoisten työntekijöiden mukaan. Erityisesti sellaisessa työssä, mikä sisältää jatkuvia toistoliikkeitä tai tavaroiden nostamista ja kantamista, työn tauotus on erittäin tärkeää.

Työasentoja ja -menetelmiä suunniteltaessa tulee välttää toispuoleista kuormitusta ja erityisesti nivelten ääriasentoja. Pitkiä aikoja samanlaisena jatkuva työasento voi aiheuttaa staattista ja jopa pysyvää lihasjännitystä, mikä aiheuttaa ihmisessä erilaisia oireita ja kiputiloja. Myös veto ja kylmyys sekä muut ulkoiset tekijät vaikuttavat siihen, miten työntekijän elimistö kuormittuu.

Myös seisoma- ja istumatyö ovat haitallisia keholle! Paikallaan seisominen rasittaa alaraajojen lihaksia ja verenkiertoa jopa kävelyä enemmän. Jos mahdollista, tulisi seisomatyötä monipuolistaa istumatyöllä ja mahdollistamalla istuminen edes taukojen aikana. Seisomatyöpisteeseen voidaan hankkia kumimatto, mikä vähentää selän ja alaraajojen haitallista kuormitusta. Pelkkä istumatyö kuormittaa elimistöä yksipuolisesti – erityisesti selkää, niskaa ja kaularankaa. Istumatyöläisille tyypillisiä vaivoja ovatkin niska-hartiaseudun kivut ja iskias, mikä voi aiheuttaa pitkiäkin sairaspoissaoloja.