Kategoria: Turvallisuus

Mitä suojavarusteita ja varaosia trampoliiniin kannattaa hankkia?

Poika pomppii trampoliinilla

Trampoliinilla pomppiminen on erittäin hyvää liikuntaa niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen. Lasten toimintaterapeutit ja neurologisista ongelmista kärsivien aikuisten fysioterapeutit suosittelevat trampoliiniharjoittelua, koska se kehittää lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä – erityisesti alaraajoissa. Lisäksi trampoliinihyppely parantaa kehonhallintaa ja koordinaatiota, tasapainoa sekä ketteryyttä.

Jos turvallisuustekijät otetaan huomioon, on trampoliinilla hyppely varsin turvallista. Koska vahinkoja kuitenkin toisinaan sattuu – varsinkin alkukesästä, kun hyppijöillä on enemmän intoa kuin taitoa – on trampoliinihyppely määritelty suuren riskin harrastukseksi, ja Yhdysvalloissa on jopa ajettu trampoliinien myyntikieltoa.

Niin lasten kuin aikuisten kannattaa muistaa hyppiä avojaloin, poistaa vaatteista kaikki kovat ja terävät esineet sekä opeteltava oikea hyppytekniikka. Humalassa ei parane trampoliinille kiivetä, sillä silloin voi innostua kokeilemaan temppuja, joihin itsellä ei ole vielä kompetenssia. Lapsiakaan ei pidä rohkaista kokeilemaan voltteja omin päin. Voltit ovat vaativia temppuja, joiden harjoittelemiseen tarvitaan asiantuntevaa ohjausta. Turvaverkko on suorastana ehdoton lisävaruste joka trampoliiniin!

Turvallisuusseikka, mikä usein unohtuu, on se, että trampoliinille saisi päästää vain yhden henkilön kerrallaan. Jos trampoliinille pakkautuu puolenkymmentä lasta ja koira, vammojen todennäköisyys kasvaa huimasta. Niin kuin Nissepolkassa lauletaan, pienet on vaarassa jäädä alle. Jopa 13 prosenttia lasten kesäaikaisista tapaturmista, kuten revähdyksistä, venähdyksistä ja murtumista, sattuu trampoliinilla. Aikuisen tulisikin olla aina vahtimassa hyppysessiota, vaikka trampoliinia niin usein käytetään lastenvahtina, mikä vapauttaa vanhemmille omaa aikaa. Vanhemman tulee olla se ikävä tramppapoliisi, joka katsoo, ettei kukaan mene trampoliinin alle, eikä änkeä trampoliinille, jos se on varattu. Trampoliinille ei ole asiaa lainkaan, jos se on likainen, märkä tai rikki.

Millaisen trampoliini tarvitsen?

Sanotaan, että 10 minuutin pomppiminen trampoliinilla vastaa puolen tunnin juoksulenkkiä vahvistaen niin jalkojen kuin myös coren, eli keskivartalon, lihaksia. Tämän tietäen on lasten pyyntöihin helpompi suostua. Lähdetäänpä siis trampoliiniostoksille! Kaikista halvin trampoliini ei ole välttämättä se laadukkain ja kestävin. Edullisimmat, noin 3 metriä halkaisijaltaan olevat trampoliinit maksavat noin 200 euroa. Hintaan saattaa sisältyä turvaverkko. Laadukkaimmat trampoliinit, joissa saattaa olla jopa 10 vuoden runkotakuu ja 5 vuoden hyppymattotakuu, maksavat 280–jopa 800 euroa. Alle kolmellasadalla saa melko pienen turvaverkollisen trampoliinin; halkaisija on alle 2 metriä. 800 euron trampoliineissa on noin 3,5 metrin halkaisija. Tällainen trampoliini on turvallisempi ja pitkäikäisempi kuin halpisversiot, ja lisäksi niihin usein taataan täydellinen varaosasaatavuus. Jos siis matto repeää tai jouset kuluvat, asiakkaan ei tarvitse ostaa uutta trampoliinia, vaan tilata varaosa muutamalla kympillä. Kalliimmat trampoliinit sopivat ympärivuotiseen käyttöön. Runko, matto, pehmusteet ja jouset eivät säikähdä pakkasia, UV-säteitä tai lumisadetta, jos mallia markkinoidaan ympärivuotiseen käyttöön sopivana. Parinsadan euron trampoliinit on korjattava talteen talven tullen.

Mitä suojavarusteita ja varaosia minun pitää ostaa?

Jouset

Jos sinulla on laadukas trampoliini, on melko varmaa, että saat trampoliinin varaosat ostettua sen myyjältä sitä mukaa, kun niitä tarvitset. Varaosista tärkeimpiä ovat uudet jouset ja reunapehmuste. Näitä ei kuitenkaan tarvitse ostaa varmuuden vuoksi varastoon. Jouset maksavat noin 2 euroa kappale, ja jousenvetotyökalu helpottaa jousien irrottamista ja asentamista.

Maton paikkaussarjan voi halutessaan ostaa valmiiksi. Jos trampoliiniin tulee vaikkapa juhannuksena reikä, ei tarvitse käskeä lapsia pois trampalta juhlapäivien ajaksi, vaan maton voi ommella saman tien kuntoon. Reiät, joiden koko on noin 5*5 cm, voi mainiosti paikata matonpaikkaussarjan mukana tulevalla polypropyleenipalalla ja langalla. Jos matto repeää isolta alueelta, joudutte tilaamaan uuden maton.

Useimmat trampoliinit myydään suojaverkon kanssa. Turvaverkon tolppiin myydään erikseen muovihattuja ja pehmusteita, mitkä pienentävät entisestään loukkaantumisriskiä. Jos verkko hajoaa, myyvät useat paikat Suomessa uusia turvaverkkoja. Trampoliinitikkaat ovat myös hyödyllinen lisävaruste, sillä turvallisuussyistä trampoliinilta ei saa hypätä alas.

Trampoliinista voi tehdä vielä hauskemman ostamalla lapsille laskettelulaudan oloisen trampoliinilaudan, millä pääsee tekemään jänniä temppuja. Trampoliineille myydään myös telttoja, mitkä suojaavat auringon paahteelta ja tekevät trampoliinista mukavan lepopesän – teltassa voi vaikka yöpyä! Koripallokori on myös hauska lisävaruste trampoliiniin. Erilaiset turvaverkon tolppiin pingotettavat suojapeitteet suojaavat trampoliinia roskaantumiselta. Varsinkin syksyihin trampoliineille tuppaa kerääntymään puiden lehtiä. Erityisiin varustepusseihin voi säilöä vaikka leluja pomppimisen ajaksi.

Paranna kotisi turvallisuutta hälytysjärjestelmällä

Tämän päivän hälytysjärjestelmät eivät ole vain palo- ja häkävaroittimia tai tallentavia valvontakameroita, vaan näkeviä, kuulevia, tuntevia ja puhuvia kokonaisuuksia, joiden ansiosta apu saadaan nopeasti paikalle tiukan paikan tullen. Hälytysjärjestelmä saattaa lähettää reaaliaikaista kuvaa hälytyskeskukseen, missä istuu hälytyskeskuspäivystäjä 24/7 kuvaa tarkkailemassa ja erilaisten ilmaisimien lähettämiin varoitussignaaleihin reagoimassa. 

Turvallinen koti

Hälytysjärjestelmä ei enää ole mikään rikkaiden juttu, vaan erilaisilla valvontakamera- ja rikosilmaisinjärjestelmillä suojataan ihan tavalliset kerros-, rivi- ja omakotitalot, kesämökit mukaan lukien. Postilaatikkorivistöjä katsellessa huomaa, että yhä useampaan on ilmaantunut hälytysjärjestelmästä kertova tarra. Vaikka Suomi koetaan turvalliseksi maaksi, tapahtuu täälläkin asuntomurtoja. Tämän takia on ollut jo pitkään tapana, että pyydetään naapuria noutamaan postit pois postilaatikosta – viikon, parin postit postilaatikossa paljastaisivat heti, ettei kukaan ole kotona. Varkaat ovatkin keksineet muita tapoja tyhjillään olevien asuntojen bongaamiseksi. Kerrotaan, että lentokenttien pysäköintialueilla kuljetaan keräämässä rekisterinumeroita. Rekisterinumeron perusteella saadaan tietää, kuka auton omistaa ja missä hänen nyt kaikesta päätelleen tyhjillään oleva asuntonsa sijaitsee. Ihmisiä on myös varoitettu jakamasta sosiaalisessa mediassa koko perheen lomaa koskevia päivityksiä, koska tieto talon asukkaiden poissaolosta voi kantautua vääriin käsiin. 

Terve maalaisjärki ja varovaisuus kantaa pitkälle, mutta nykyaikainen hälytysjärjestelmä suojaa monilta muiltakin vaaroilta kuin asuntomurroilta. Hälytysjärjestelmä lähettää hälytyksen hälytyskeskukseen myös mahdollisesta vesivahingosta tai tulipalosta, siksi sopiva hälytysjärjestelmä kotiisi on hyvä idea. Omakotitalon vesivahinko jäisi naapureilta kokonaan huomaamatta, ja tulipalokin havaittaisiin luultavasti vasta siinä vaiheessa, kun liekit jo löisivät korkealle. Moni omakotitaloasuja ottaakin hälytysjärjestelmän sen tarjoaman kattavan ja monipuolisen avun takia, ei pelkästään suojatakseen yksityisyyttään ja omaisuuttaan.

Hälytysjärjestelmä tuo mielenrauhaa

Hälytysjärjestelmä tuo mielenrauhaa

Pelkkä tietoisuus siitä, että asunnossa on laadukas ja nykyaikainen hälytysjärjestelmä, riittää tuomaan mielenrauhaa. Kestipä kesälomareissu sitten viikonlopun yli tai koko kuukauden, on tyynnyttävää tietää, että joku vahtii asuntoa murtovarkaiden, vesivahinkojen ja tulipalojen varalta. Kaikki varmasti tietävät sen tunteen, kun yht’äkkiä tulee mieleen, että jäikö hella päälle? Entä kahvinkeitin; varmistiko kukaan, että kaikki töpselit ovat poissa seinästä? No entä pyykinpesukone; ehkä vesihana jäi auki? Laitoinko ulko-oven lukkoon? Tällaiset asiat stressaavat, ahdistavat ja voivat aiheuttaa jopa unettomia öitä. Asiaa ei pääse tarkastamaan, jos välimatkaa on satoja tai tuhansia kilometrejä. Tietoisuus siitä, että joku vahtii kodin turvallisuutta, saa unohtamaan nämä huolet ja nauttimaan lomasta. Kameravalvonnasta ja rikosilmaisinjärjestelmästä kannattaa kertoa näkyvillä paikoilla olevilla tarroilla ja kylteillä. Ne pitävät useimmat varkaat poissa tontilta.

Hälytysjärjestelmä on tarpeen myös lyhytaikaisempien poissaolojen aikana, tai yöllä nukkuessa. Työpäivän pituus työmatkoineen on monella suomalaisella 9–10 tuntia. Lasten koulupäivät ovat paljon lyhyempiä. Pitkää päivää tekevä vanhempi voi luottaa siihen, että lapsi saa tarvittaessa yhteyden hälytyskeskukseen ja sieltä tarvitsemaansa apua. Hälytysjärjestelmissä on usein hätäpainike, mitä painamalla lapsi (tai aikuinen) saa puheyhteyden hälytyskeskukseen. Napin painamisen opettaminen lapselle on paljon helpompaa kuin opastaa soittamaan 112:een, mutta se ei tarkoita, etteikö lasta tulisi opettaa soittamaan yleiseen hätänumeroon – kaikissa seinissä ei ole SOS-nappia.

Hälytysjärjestelmässä on lukuisia eri toimintoja

Astianpesukoneen vesihana

Kaikki tietävät, että sähkölaitteet pitää sammuttaa ennen kotoa poistumista, ja ettei esimerkiksi astianpesukoneen vesihana saa jäädä päälle. Vahinkoja kuitenkin sattuu, ja jos kotoa on lähtenyt kiireellä, ei ehkä edes muista, tekikö tarvittavat varotoimenpiteet. Hälytysjärjestelmä on onneksi aina valppaana vahinkojen varalta. Hälytyskeskus saa tiedon mahdollisesti alkunsa saaneesta tulipalosta hälytysjärjestelmän paloilmaisimien avulla. Palokunta on paikalla hyvissä ajoin, eikä käryävä kahvinkeitin tai vastaava ehdi aiheuttaa pahoja vahinkoja. Vesi- ja vuotovahdit taas antavat tiedon vuotavasta astianpesukoneesta tai päälle jääneestä hanasta hyvissä ajoin. Nykyaikaisen hälytysjärjestelmän rikosilmaisimien ovi- ja ikkunavahti tekee hälytyksen havaitessaan murtoyrityksen, ja hälytyskeskus saa tiedon murrosta jo ennen, kuin ovi tai ikkuna on saatu auki.

Hälytysjärjestelmiin liittyviä ennakkoluuloja ovat vahinkohälytykset ja salakatselun vaara. Hälytysjärjestelmä voi olla päällä, vaikka kotona olisi kissoja ja koiria; niiden ei pitäisi aiheuttaa vahinkohälytyksiä. Niin sanotun älylukon avulla siivooja, putkimies, sähkömies tai koiran ulkoiluttaja pääsee sisään ilman hälytyksen laukeamista. Tietoturvastakaan ei tarvitse olla huolissaan, jos hankkii valvontakamerat luotetulta ja tunnetulta yritykseltä. Tiedonsiirto tapahtuu salatulla yhteydellä, eivätkä kamerat tai muut hälytysjärjestelmien osat ole yhteydessä julkiseen verkkoon. 

[Top]