Kuukausi: kesäkuu 2019

Mitkä asiat sinun kannattaa ottaa huomioon, kun muutat uuteen asuntoon

Uuteen kotiin muuttaminen

Uuteen kotiin muuttaminen on mukava ja jännittävä asia – varsinkin, jos olet muuttamassa ensimmäiseen omaan kotiin, tai ensimmäiseen yhteiseen kotiin uuden puolison tai seurustelukumppanin kanssa. Muuttojärjestelyt vievät kuitenkin aikaa ja voivat olla hyvinkin stressaavia. Tavaroiden pakkaamiseen kuluu yllättävän paljon aikaa. Vaatteet voi heitellä jätesäkkiin tai vaikka IKEAn kassiin, mutta astiat pitää kietoa yksitellen pyyhkeisiin tai kulpamuoveihin, jos meinaa saada ne ehjinä perille. Myös tietokoneen näyttö ja peilit pitää pehmustaa ja pakata huolella, jotta välttyy vahingoilta.

Muuttoauton vuokraamiseen tai muuttotyöntekijöiden palkkaamiseen kuluu rahaa. Muutto toiselle puolelle Suomea voi maksaa 1500–3000 euroa – ja tässä puhutaan ihan tavallisen kerrostalokaksion tavaroiden muuttamisesta, ei sataviisikymmentäneliöisen asunnon ja sen kuusihenkisen perheen tavaramääristä. Joskus on tarpeen ottaa pikaluotto – uusi laina kannattaa kuitenkin maksaa pois mahdollisimman pian. Mitä muuta muuttajan pitää muistaa, kuin varata muuttoauto ja hakea lähikaupasta banaanilaatikoita?

Muista tehdä nämä asiat ennen muuttoa

Muuttoilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluttua muutosta, mutta koska muuton jälkeen on kaikkea muutakin puuhattavaa, kannattaa tämä askare hoitaa ajoissa pois alta. Muuttoilmoituksen voi tehdä kuukautta ennen muuttopäivää. Muuttoilmoitus ei onneksi vaadi aikaa kuin muutaman minuutin, sillä saman lomakkeen avulla saat ilmoitettua uuden osoitteesi niin Trafille, Kelalle, pankeille kuin Verohallinnollekin. Jos tilaat kotiisi jotain lehteä tai muita säännöllisesti saapuvia lähetyksiä, esimerkiksi kosmetiikkatuotepaketteja tai kahvinäytteitä, kannattaa varmuuden vuoksi ilmoittaa uusi osoite tavaroiden toimittajalle, niin saat lähetyksesi jatkossakin perille asti.

Sähkösopimuksenkin voi siirtää jo etukäteen, niin saa keitettyä kahvit muuttomiehille tai vaikka lämmitettyä sähkösaunan. Omakotitalosta pois muuttavan tai omakotitaloon muuttavan henkilön kannattaa tarkastaa myös öljy- tai kaukolämpötoimitussopimuksien tilanne, sekä ilmoittaa muutosta vesilaitokselle (ellei talolla ole omaa kaivoa ja likavesijärjestelmää). Myös jätehuoltoyhtiön kanssa pitää asioida. Jos jätteet lajitellaan ja metalli, muovi, lasi, pahvi ja paperi toimitetaan jätepisteelle, ei kotitaloudessa synny juurikaan sekajätettä. Pienin mahdollinen jäteastia piisaa, ja sen tyhjentäminen kahden kuukauden välein. Jätekimppa eli yhteinen jäteastia naapurin kanssa tulee vielä edullisemmaksi. Sen sijaan aluekeräyspisteiden käyttäminen on usein muita vaihtoehtoja kalliimpaa.

Muistathan siirtää myös internet-yhteyden uuteen asuntoosi. Kotivakuutuksen tiimoilta kannattaa myös olla yhteydessä. Jos oma kotivakuutus ei korvaa muutosta aiheutuvia vahinkoja, voi olla hyvä idea tehdä muuttovakuutus. Mikäli muutto on ulkoistettu, muista tiedustella, onko muuttoliikkeellä vakuutukset kunnossa.

Mitä pitää tehdä muuton jälkeen?

Muuton jälkeen alkaa tietenkin muuttolaatikoiden purkaminen! Varsinkin silloin, jos on vuokrannut muuttolaatikot joltain muuttoihin ja kuljetuksiin erikoistuneelta liikkeeltä, kannattaa purkaa ja palauttaa laatikot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa – jokaisesta laatikosta nimittäin peritään vuorokausikohtaista vuokraa. Jotkin muuttoliikkeet tarjoavat täyden palvelun muuttoja, eli avaimet käteen -muuttoja. Tällaisessa muutossa muuttoliike huolehtii niin vanhan asunnon tavaroiden pakkaamisesta ja loppusiivouksesta, tavaroiden kantamisesta ja kuljettamisesta kuin laatikoiden tyhjentämisestä uuteen asuntoon. Muuttotyöntekijät saattavat jopa asentaa valaisimet paikoilleen, aakkostaa kirjat kirjahyllyyn ja ripustaa vaatteet kaappiin! Kaikki tämä tietenkin maksaa extraa.

Muuttolaatikot

Muuton jälkeen pitää hoitaa muitakin asioita kuin vain suunnitella sisustusta ja viikata villapaitoja. Jos kyse on asuntokaupoista, tulee ostajien maksaa varainsiirtovero. Ensiasunnon ostaja tosin saa vapautuksen varainsiirtoveron maksamisesta. Mikäli kaupassa on ollut mukana kiinteistönvälittäjä, maksetaan varainsiirtovero kaupanteon yhteydessä, mutta muussa tapauksessa joudut huolehtimaan siitä itse. Mikäli ostat kiinteistön, joudut maksamaan myös lainhuudosta. Jos taas muutat osakehuoneistoon (tai ostat kerrostalosta sijoitusasunnon), tulee sinun rekisteröidä itsesi taloyhtiöön. Tämäkin yksityiskohta hoituu, kun otat yhteyttä isännöitsijään ja toimitat tämän nähtäväksi kauppakirjan ja varainsiirtoverolaskelman. Skannattu dokumentti yleensä riittää, ehkä jopa valokuva dokumenteista.

Muuton jälkeen alkaa sopeutuminen uuteen asuntoon, ehkä jopa uuteen kaupunginosaan tai kaupunkiin. Uusia ystäviä voi olla vaikea hankkia, varsinkin aikuisena, siksi kannattaa olla itse aktiivinen ja osallistua esimerkiksi taloyhtiön talkoisiin tai aloittaa vaikka vapaaehtoistyöt kolmannen sektorin toiminnassa. Sosiaalisten suhteiden rakentaminen kannattaa aloittaa saman tien, sillä aja myötä siitä tulee vain vaikeampaa. Kävely- tai kahvitteluseuraa voi etsiä vaikka Facebookin avulla. Koiraihminen löytää muita samanmieleisiä tietenkin koirapuistosta tai vaikka kansalaisopiston koirankoulutuskurssilta. Uuden harrastuksen aloittaminen saa unohtamaan mahdollisen koti-ikävän.

Miksi työmaaturvallisuus on erittäin tärkeää?

Turvallinen ja terveellinen työympäristö on suunniteltu turvalliseksi aina työmaakoppia myöten. Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttöön ja niiden turvallisuusohjeisiin, sekä heille opetetaan ergonomiset nostoasennot. Yllättävän paljon onnettomuuksia sattuu kompastumisten ja liukastumisten takia, siksi on tärkeää, että kaikki työntekijät sitoutuvat ylläpitämään siisteyttä ja järjestystä, eikä kukaan kiirehdi suotta, vaan liikkuu rauhallisesti. Kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen pitääkseen työmaan, tehtaan tai muun työympäristön mahdollisimman turvallisena, sattuu onnettomuuksia ja vahinkoja vähemmän. Työturvallisuus siis vähentää sairaspoissaoloja ja lisää omalta osaltaan työssä viihtymistä ja työssä jaksamista.

Työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä

Melu ja tärinä

Voimakas melu aiheuttaa kuulovaurioriskin, ja se onkin yleisin ammattitaudin aiheuttaja Suomessa.  Voimakasta melua syntyy esimerkiksi työkoneista. Melu vaikuttaa myös esimerkiksi sydämen lyöntitiheyteen, verenpaineeseen ja hengitystiheyteen. Työnantajan on tarjottava henkilökohtaisia kuulonsuojia sekä mahdollisuus kuulontutkimukseen, jos työpaikan melu ylittää raja-arvot. Lisäksi työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma, voidaanhan melualtistusta vähentää koneiden koteloinnilla tai esimerkiksi äänenvaimentimilla.

Haitallinen tärinä on työkalusta käteen siirtyvää tärinää tai esimerkiksi työkoneen istuimesta koko kehoon siirtyvää tärinää. Tyypillisiä tärinän aiheuttamia oireita ovat valkosormisuus, sormien puutuminen ja tunnottomuus, alaselkävaivat sekä puristusvoiman heikkeneminen. Tarvittaessa työnantajan on laadittava tärinäntorjuntaohjelma.

Kemikaaliturvallisuus

Kemikaaliturvallisuus

Kemikaaliturvallisuuden perustana voidaan pitää sitä, että työpaikalla tiedetään mitä kemikaaleja on käytössä, millaisia ominaisuuksia niillä on ja mitä vaaroja niiden käyttöön liittyy. Käytössä olevat vaaralliset kemikaalit pitää luetteloida ja myös kemikaalien käytössä syntyvän jätteen käsittely tulee ottaa huomioon työpaikalla. Henkilönsuojaimia kuten suojakäsineitä tai hengityksensuojaimia hankittaessa on varmistettava, että ne soveltuvat aiottuun käyttötarkoitukseen kyseisten kemikaalien kanssa. 

Lämpötilan vaikutus

21–25 astetta on miellyttävä työskentelylämpötila, mutta lämpöoloja arvioitaessa otetaan huomioon myös työn raskaus, vaatetus, ilman lämpötila, säteilylämpö ja ilman kosteus. Työilman lämpötila ei saisi ylittää +28 astetta, jos ulkoilman lämpötila on alle +25 – tai sitten työntekijöille on tarjottava ylimääräisiä taukoja. Kuumatyön raja on +28 astetta. Kuumatyön haittoja torjuntaan kuumien kappaleiden eristämisellä, työtilojen jäähdytyksellä ja henkilökohtaisilla suojavälineillä. Kylmähaittoja alkaa esiintyä alle 10 asteen lämpötiloissa – niiltä voidaan suojautua esimerkiksi kerrospukeutumisella.

Ilmastointi 

Ilmastoinnilla hallitaan työskentely-ympäristön ilman puhtautta, lämpötilaa ja kosteutta. Ilmastoinnin pitää toimia, onhan työturvallisuuslaissakin säädetty siitä, että työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja ilmanvaihdon tulee toimia riittävän tehokkáasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Koneet, laitteet ja työvälineet

Työantajan tulee huolehtia siitä, että koneet, laitteet ja muut työvälineiden ovat niitä koskevien vaatimusten mukaisia, kyseiseen työhön sopivia ja turvallisia. Esimerkiksi, vuoden 1994 jälkeen valmistetuissa koneissa tulee olla CE-merkintä. Työntekijöille tulee antaa riittävä perehdytys koneiden ja muiden työvälineiden käyttämisestä, jotta vahingoilta ja onnettomuuksilta voitaisiin välttyä. Raskaisiin nostoihin on hankittava apuvälineitä, kuten nostolaitteita. Sähköturvallisuutta ei pidä unohtaa. Viallinen sähkölaite voi aiheuttaa tulipalon, joten niin kotona kuin työpaikalla tulee käyttää vain ehjiä sähkölaitteita.

Fyysinen työkuormitus

Fyysinen kuormitus

Työtehtävät voivat olla fyysisesti erittäin kuormittavia, varsinkin jos niiden suorittamisessa tarvitaan lihasvoimaa, kehon hallintaa, nopeutta ja tarkkuutta. Työasennot, työliikkeet ja fyysisen voiman käyttö vaikuttavat siihen, kuinka kuormittavaa työ on. Liian raskas kuormitus on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Työn fyysiseen kuormittavuuteen voidaan vaikuttaa huolehtimalla työtilojen ja työprosessien hyvästä suunnittelusta ja siitä, että käytettävät työvälineet ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Työvälineiden tulisi esimerkiksi olla säädettävissä erikokoisten työntekijöiden mukaan. Erityisesti sellaisessa työssä, mikä sisältää jatkuvia toistoliikkeitä tai tavaroiden nostamista ja kantamista, työn tauotus on erittäin tärkeää.

Työasentoja ja -menetelmiä suunniteltaessa tulee välttää toispuoleista kuormitusta ja erityisesti nivelten ääriasentoja. Pitkiä aikoja samanlaisena jatkuva työasento voi aiheuttaa staattista ja jopa pysyvää lihasjännitystä, mikä aiheuttaa ihmisessä erilaisia oireita ja kiputiloja. Myös veto ja kylmyys sekä muut ulkoiset tekijät vaikuttavat siihen, miten työntekijän elimistö kuormittuu.

Myös seisoma- ja istumatyö ovat haitallisia keholle! Paikallaan seisominen rasittaa alaraajojen lihaksia ja verenkiertoa jopa kävelyä enemmän. Jos mahdollista, tulisi seisomatyötä monipuolistaa istumatyöllä ja mahdollistamalla istuminen edes taukojen aikana. Seisomatyöpisteeseen voidaan hankkia kumimatto, mikä vähentää selän ja alaraajojen haitallista kuormitusta. Pelkkä istumatyö kuormittaa elimistöä yksipuolisesti – erityisesti selkää, niskaa ja kaularankaa. Istumatyöläisille tyypillisiä vaivoja ovatkin niska-hartiaseudun kivut ja iskias, mikä voi aiheuttaa pitkiäkin sairaspoissaoloja.

[Top]